Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, [NIMI] on poistunut keskuudestamme.

[NIMI]:n poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.

Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat -"Eikö [NIMI] voisi mennä?"

On yleisesti tiedossa, että [NIMI] oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki olettivat [NIMI]:n ilman muuta osallistuvan.

[NIMI] oli valloittava ihminen - joskus syvästi inhimillinenkin, koska yksi ihminen ei ehdi kaikkea tehdä. Ne, jotka tunsivat hänet lähemmin tiesivät, että jokainen odotti häneltä liikaa.

Nyt [NIMI] ei ole enää joukossamme. Olemme ymmällämme - mitä tehdä. [NIMI] oli meille esimerkillinen esikuva, mutta kuka nyt tekee kaikki ne työt, jotka [NIMI] teki puolestamme.

(Kun sinua seuraavan kerran pyydetään apuun, muista - emme enää voi luottaa [NIMI]:n apuun)